- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 97
Suomen luonnon päivä ja nuku yö ulkona on käsillä taas.
Yö kannattaa kokea silloin tällöin todella läheltä, luonnon ehdoilla. Jotain siinä kokemuksessa on sellaista joka on kirjoitettu ihmisen syvimpiin aivokerroksiin, osa luontoa me olemme. Tuossa olen tämän luontopäivän tiimoilta kerran nukkunut, joskus pihassani pressulaavussa, joskus metsässä tai järven saaressa teltassa. Aina se tuntu yhtä -luonnolliselta. Mukaan juoneen vaan, muutkin!
Kirjoita kommentti (3 kommenttia)- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 114
Ei tämä enää hyvältä näytä. Joskus nuorempana oli vankka tieto siitä että jos vaikka tästä paikasta lähtisi metsään puukko vyöllä, taskussa tulitikut ja suolapussi niin parin viikon päästä sieltä takaisin marssisi selvästi lihoneena, parta rasvaa tihkuen, ja puhdetöinä rakenneltu tuohikontti ja pajukori marjoja ja karhunlihaa pursuten talven eväiksi...- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 144
Pieniä asioita nämä arkiset mietteet ja tapahtumat ovat. Ei niistä saa suurta draamaa, ei edes yhteiskunnallista keskustelua. Mutta etteikö ihan tavalölisenkin ihmisen elämässä ja arkipäivässä sisältöä olisi? Onpa hyvinkin. Tällaisia pieniä asioita minun tässä päivässäni tänään.
Uskon lujasti että muilla on ollut jopa merkillisempiä asioita silmiensä edessä.... ja yllytänkin niistä , vaikkei muten kuin kirjoitusharjoituksina ja ajankuluksi tänne laittamaan.
Tämmöistä siis minulla tänään.
- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 300
Tarkalleen ottaen Kivivuoren Otto sanoi että "Teen tässä aatteelle vartta. Pian painetaan, poika, sortajaa vastaan Halmeen Emman punasen alushameen perässä"
Holtitonta porukkaa lienevät, just viisitoista vuotta sitten heille noita tein ja jo on osa hukassa. Hidasta maalia kuivumaan, tarttis vielä se punainen reunus saada... ehkä nyt sit 
Ja sainpas punaisia rantuja lätkiin, kun aikani tuhersin. Ja eikös vaan, ihan epäpoliittisena kannanottona, tuo punainen väri lisää uskottavuutta oikein aika tavalla!
Kirjoita kommentti (2 kommenttia)
- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 418
Näihin aikoihin , sanovat ne jotka niin uskovat, lennellään ympäriinsä luudilla tai niiden puutteessa vaikka lehtiharavalla, kuten minä.
Ei ole aina ollut leikin asia tuokaan. Tuhat vuotta, kenties , laki oli täälläkin sama kuin nyt naapurissa. Erilailla ajatteleminen, hiukankin virallisesta ja oikeaksi julistetusta opetuksesta ja tiedosta poikkeaminen, jo epäilykin, saattoi viedä rangaistavaksi. Joskus roviolle asti. Joskus vain piiskattavaksi.
Tässä nyt on kuitenkin kysymys ihan vaan kuvankäsittelyllä leikkimisestä. Ja kuvakin on vanha, en nyt tänä keväänä ole vielä innostunut räpeltämään kuvien kanssa, niin kivaa kuin se toisaalta onkin
Kirjoita kommentti (1 kommentti)
- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 509
Sodan lopputulos on tätä kirjoitettaessa vielä arvoitus. Tuhoa on tullut paljon ja ihmishenkiä menetetty. Vaikea uskoa että minkään maan kansalaiset olisivat voittajia. Tuskin edes etulyöntiasemassa ollut hyökkääjä lopulta on mitään hyötynyt. Vaikka sitten sota laajenisi ja yrittäisivät valloittaa myös muualta lisää alueita. Sellaisen vallan ylläpito tulee ainakin kansalle -ja lopulta rahan ja vallan haltijallekin- tuskallisen kalliiksi.
Hyötyjät selviävät sitten myöhemmin. Aseteollisuuteen sijoittaneet kasvattavat pääomaansa jo nyt. Kauppa käy.
Kun sota kuitenkin joskus loppuu, niin millaisessa maailmassa elämme sen jälkeen? Kun diplomatia hävisi jo alkuvaiheessa ja asioita, rajoja ja vallanjakoa alettiin selvittämään aseilla, on pelisääntöjä muutettu , paljon.
Kun pelko ja viha tulevat olemaan läsnä pitkään, varmasti vuosikymmeniä, on selvää että asevarustelu tulee kiihtymään. Kaikki valmistautuvat ratkomaan seuraaviakin ongelmia aseilla.
Taas voittaa ensin aseteollisuus, ja seuraavana ne joilla suurimmat asevoimat on. Jakaantuminen eri leireihin jotka valmistautuvat ampumaan millä hetkellä hyvänsä, lisää pelkoa ja vihaa, lisää aseita. Kierre näyttää olevan nyt ainoa vaihtoehto.
Tulee menemään vuosia, vuosikymmeniäkin, ennenkuin voidaan taas edes yrittää aseistariisuntaa. Rautakorkoisten saappaiden aika on palaamassa. Valta keskittyy aseiden ympärille, niiden voimalla sanellaan mitä saa tehdä ja mitä ei. Sotilasliittoutumat vetävät ihmisiä puoleensa, voiman lähellä tuntuu turvalliselta.
Rauhanliikkeet tuskin saavat missään maassa puheenvuoroa pitkään aikaan. Kenraalien arvostus varmasti nousee. Taloudellisia hyötyjiä , ehkä hiljaa taustalla myhäillen, ovat edelleen aseteollisuuden omistajat. Ja taloudellista valtaa seuraa aina poliittinen valta.
Ihmiskunnan ja tavallisten kansalaisten kannalta pidän nyt tulevaisuudenkuvia ikävinä.
Kirjoita kommentti (1 kommentti)- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 526
keikkuvia pienyrittäjiä.
Jaa että kyllä maakunta maksaa... yrittäjä sitten vaan laskuttaa asiakkaalta enemmän että saa kulunsa peittoon. Niinhän voisi ajatella. Mutta kun nyt on jo känyt niin että suomen metsissä kasvavat puut muuttuivat yhtäkkiä kaksi-kolme kertaa kalliimmiksi kuin pari vuotta sitten, se on jo pelottanut osan asiakkaista ja saanut useammankin ajattelemaan että antaapa nyt olla rakentamatta ja korjaamatta, laitetaan rahat vaikka taas matkusteluun ja juhlimiseen kun nuo koronarajoitukset alkavat helpottua...ei noihin seinälautoihin kenenkään rahat enää riitä... Esitä siinä sitten että tulee nyt tämä työkin maksamaan taas enemmän kun tuo bensan hinta... Elämä on valintoja ja se on valintoja myös sen suhteen mihin kukin rahojaan käyttää.
Ei se riitä, pelkkä hyvä työn laatu ja remppamiehen mukavanleppoisa jutustelu teettäjän kanssa, hinta on näinä päivinä se joka ratkaisee.
- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 949
Tapahtuu aina joskus että haksahdan mukaan facebookin keskusteluihin -niin turhana kuin sen koenkin.
Jossain laiskahkosti seuraamassa ryhmässä törmäsin menneiden muisteluun, minäminäminä -tyyliin hehkutettuihin muistoihin aikoinaan kouluissa jaetuista hymyppoika- ja -tyttöpatsaista. Niiden saajat siellä pääasiassa itseään esille toivat, joskin myös koko systeemiä kritisoivia mielipiteitä runsaasti löytyi.
Asia ei liene edes silloin kouluaikoin juurikaan minua koskenut, ainakaan siitä ei ihan konkreettisia muistikuvia ole. Systeemin muistan, ja jokusen jalustalle nostetunkin, olihan se sentään osa silloista kasvatusta yhteiskuntaan. Niinpä en saanut itseäni hillittyä vaan osallistuin keskusteluun. Ja kun nyt kerran taas pitkästä aikaa jostain jotain mieltä olen niin saatanpa sen tänne blogiinikin kopioida. Asiasta varmasti ollaan useampaa mieltä, ja niin pitääkin. Kullakin lienee tämänkaltaisiin palkitsemisiin näkökulma ihan omasta takaa. Kenties riippuen...
mutta pitempään selittelemättä, näin sitten omia ajatuksiani arvoisalle facebookin ryhmälle ilmaisin:
Jonkinlaista kasvatusta sekin että ensin opetettiin lapsille millainen on esimerkillinen lapsi ja luokkatoveri, valmiiksi sosiaalinen, itsetuntoinen, tulevaisuuteensa positiivisesti suhtautuva, hymyilevä, mielellään toki myös urheilullinen, siisti ja kuuliainen, perinteisiä arvoja kunnioittava , siis valiokansalaiseksi kasvava ja kasvattajille silmänilo. Ja sitten laitetiin koululaiset valitsemaan keskuudestaan sellainen esikuvaksi muille, jalustalle nostettavaksi.
Niinpä, aina joskus nähdessäni jonkun esittelevän hymypoika- tai tyttöpatsasta kunniapaikalla kirjahyllyssään minulle tulee hiukan surullinen olo."
Joku asiaa tykönään pohtinut oli jo ehtinyt kertomaan ettei ainakaan koulukiusatuille tuonkaltaisia pystejä liene missään jaettu. Siihen ei ole minullakaan mitään lisäämistä.
- Tietoja
- Kirjoittanut Kari Koivula
- Kategoria: Kari Koivulan blogi
- Osumat: 709
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Korotus on kaksivuotinen.
Korotus koskee esimerkiksi sellaisten palveluiden ostamista kuten siivous, pihatyöt, lasten hoito tai ikäihmisten palvelut. Myös öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022-2027.
Kotitalousvähennyksen nosto koskee hyvin laajasti erilaisia palveluja, mutta siitä on rajattu pois remonttityöt. Niiden vähennys on jatkossakin korkeintaan 2 250 euroa vuodessa.
Paljon olen minäkin tehnyt kulkuluiskia, ovien levennyksiä, helpommin kiivettäviä saunan lauteita, kulkuterasseja ja kaiteita, pesutiloja omakotitalojen asuinkerroksiin, kahvoja vessanseiniin ja joskus kaappeja alemmas seinillä että paremmin ylettyy, kynnyksiä on irrotettu ja monenlaisia hyviä on asukkailta itseltään opittu.
Ja tiedän että moni iäkäs ja liikuntarajoitteinen on juuri noiden pienten remonttien ansiosta pystynyt elämään ja asumaan kotonaa, tutussa ympäristössä ja edes jollain tavoin aktiivisesti omaa elämäänsä hoitaen .
Pienestä se joskus on kiinni. Kuten tuossa, oven eteen tarvittiin pieni luiska jotta rollaattorilla ja pyörätuolilla pääsi kulkemaan. Terassit kun tein koko taloon, niin eipä siinä montaa ylimääräistä laudanpätkää tarvittu. Enkä niistä sitten eri laskuakaan laittanut, ei se työ suuri ollut.
Niin, mitenkähän lienevät ajatelleet kun ovat tuon ajatelleet vähempiarvoiseksi kuin vaikka varpaankynsien lakkaamisen ja kukkapenkin hoidon? Tai pöytäliinojen silittäminen, niin edustavaa kuin se onkin kun nuokin asiat on viimeisen päälle hoidettu. Mistäpä minä sen tietäisin.
Jatkanpa vain hommiani, teen kun pyydetään, yritän pitää kulut mahdollisimman pieninä ja omalta osaltani olla jotenkin hyödyksi.
Kun ei ansiotyötä ihan joka päiväksi riitä, niin harrastanpa sitten tätä omavaraistelua ja oman aktiivisuuden edes jonkinlaista ylläpitoa. Nyt on sienestyksen aika. Tuossa on parin tunnin metsässä kävelyn tulos. Sienisalaattiaineksia. Kangasrouskua ja karvarouskua.
Enemmän taisi aikaa mennä keittämiseen ja purkittamiseen Kymmenen minuuttia kiehutusta, huuhdonta ja suolaaminen . Suolaa ja sieniä vuorotellen purkkiin ja varmistus että nesteen peitossa ovat. Siitä sitten tarpeen mukaan taas huuhdotaan silputaan ja salaatiksi. En ole noihin salaatteihini mitään ihmeellisempiä aineita laittanut, sienet ja sipuli pääaineksina. (hyviä sienisalaattireseptejäkin saa kommentteihin laittaa, jos toki muutakin kannanottoa kirjoituksiini)
Mutta,taas työ kutsuu. Maalipönttöä ostamaan, yhden rivitalon aidat kun pitäisi maalata ja taitaapa olla tulossa ihan sopiva muutaman päivän poutajakso. Kun ei se Vinhakaan, niin hyvä maali kuin onkin, ihan läpimärän ja vettävaluvan puun päällä parhaimmillaan ole...
Sivu 1 / 4
