Pieniä asioita nämä arkiset mietteet ja tapahtumat ovat. Ei niistä saa suurta draamaa, ei edes yhteiskunnallista keskustelua. Mutta etteikö ihan tavalölisenkin ihmisen elämässä ja arkipäivässä sisältöä olisi? Onpa hyvinkin. Tällaisia pieniä asioita minun tässä päivässäni tänään.
Uskon lujasti että muilla on ollut jopa merkillisempiä asioita silmiensä edessä.... ja yllytänkin niistä , vaikkei muten kuin kirjoitusharjoituksina ja ajankuluksi tänne laittamaan.
Tämmöistä siis minulla tänään.
Aamutuimaan lähdin ostoksille. Hain yhtä terassia varten kakkosnelosta ja lautaa, kestopuuta tietysti. Peräkärry notkuen ja huojuen sitten toiselle laidalle kaupunkia ostamaan klapinhalkaisuun konetta.
Olin sitä jo pitkään harkinnut, mutta aina se vaan jäänyt ja jäänyt. Kun se muutaman satasen menoerä on kuitenkin merkittävä asia. Siihen saa tunnin ja toisenkin paiskia töitä että se pussissa on.
Kyselin, kun koneet olivat tiukasti vannehdittuina pahvilaatikoissa, ei edes esittelykappaletta missään... Kyselin myyjältä onko kone yhtenä kappaleena vai rakennussarjana tuossa loorassa? selitin myyjälle vielä että sain jo pikkupoikana kammoni koottaviin kun joku hyvää tarkoittava setä toi minulle liimattavia ja koottavia lentokoneen ja ties minkä vekottimen osakasoja... luuli varmaan että sellaisesta touhusta tykkäisin. no, myyjä tiesi vain että osina on. miten silppuna, sitä ei hänkään tiennyt. Yhtenä kappaleena olevia ei heillä myynnissä ollut lainkaan.
Seuraavaksi kysyin, osaisiko hän neuvoa tässä kaupungissa tai lähikunnissa firmaa joka noita sitten osaisi koota? Ei ollut hänellä hajuakaan asiasta.
No kysyin sitten vielä että kun ammattitaidoton vekottimen kokoaa ja kun siinä luultavasti jotain pieleen menee tai ainakin joku ruuvi jää yli niin onko takuu voimassa. Ei kuulemma sitten enää ole. Myyjän vastuu loppui just siihen paikkaan.
Ei ihan putkeen siis mennyt. Mutta ostinpa vaan, kun tiesin että kohtapuoliin sellaista työkalua tarvitsen. Ja kun asiassa oli vielä niin erinomainen sattuma, että tiesin yhden kaverini tarvitsevan halkaisukonetta ihan just tänä päivänä, kyseli nimittäin minulta eilenillalla olisiko minulla ihan oikeaa halkaisukirvestä lainata... ei ihan semmoista ollut noita vaan vanhanaikaisia fiskarseja...
Niinpä sitten retuutin koneen avaamattomassa laatikossaan kaverin pihalle, kirjoitin kaikessa rakkaudessa kirjeen päälle, kerroin että kokoa nyt joutessasi tuo ja halkaise kaikessa rauhassa klapeja itsellesi, haen sen sitten joskus takaisin. Kaverini kun on vallan näppärä ja pitkäpinnainen kokoamaan mitä tahansa. Jos hyvin käy niin saan sittenkin kokonaisen työkalun käsiini .
Comments powered by CComment