etusivuotsikko2

Tunnettu tulevaisuusajattelun lausahdus on valtiomies Ahti Karjalaisen (1923-1990) ”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen” ja kieltämättä se taitaa pitää paikkansakin. Tuon lausuman on alunperin kirjannut rauhan nobelisti, fyysikko tanskalainen Niels Bohr, joka kehitti komplementaarisuuden periaatetta. Niels Bohrin mukaan olioista voidaan eri tilanteissa analysoida ristiriitaisia täydentäviä ominaisuuksia. Näin ajattelen olevan nykyisyyden vallitsevassa todellisuudessa olevalla oliolla, joka olkoon vaikkapa oma yhteisö, joka tähyää kohti tulevaisuuttaan yrittämällä ennakoida sitä etsimällä mahdollisia tulevaisuuksiaan. Näistä järjestön on valittava se, minkä se katsoo itselleen parhaaksi tulevaisuudeksi.

Yhdistys toimii ajan ja paikan kontekstuaalisessa situaatiossa, joka on kaiken aikaa muutoksessa. Nämä prosessit vaihtelevat voimakkuudeltaan, mitä toimintaa toteuttavat huomioivat tai sivuuttavat sen mukaan, kuinka hyvin ne on tiedostettu ja sijoitettu prioriteeteissa. Tulevaisuusajattelussa hahmotellaan mielikuvaa toivotusta tulevaisuudesta ja keinoista sen saavuttamiseksi. Keskeisiä kysymyksiä ovat, minkälaiset ovat mahdolliset tulevaisuudet, mikä on toivottava tulevaisuus sekä mikä on todennäköinen tulevaisuus. Järjestön ”perustussäädös” on sen säännöissä, joissa on määritelty sen toiminta-ajatus. Siinä on sen tarkoitus, joka kuvaa miksi ja keitä varten järjestö on olemassa sekä mitä tarkoitusta se heille toteuttaa? Näin tulee huomioitavaksi maailman muutokset, joissa on yhteen sovitettava isot muutokset ja pienet paikalliset muutokset. Kun yhdistys toimii ehkäisevän päihdetyön kentällä ja samalla köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, niin on suuret linjat sovitettava paikallisiin ruohonjuuritason kanssa. Esimerkiksi sote järjestönä on tehtävä kansallisen soten, maakunnallisen ja jopa kaupunginosatoimintojen yhteensovittamista. Tulevaisuusajattelun myötä sen ajanmukaisuus ja vastaavuus mahdollisen tulevaisuuden kannalta on tarkistettavissa. Siinä keskustelussa jopa järjestön nimestä voidaan ja on syytäkin keskustella, kuten on ajankohtaista omassa perusyhdistyksessä.

Tulevaisuusajattelu on visionaarista toimintaa. Järjestön visio kuvaa minkälaista tulevaisuutta ollaan luomassa ja/tai minkälainen toimija halutaan olla tulevaisuudessa? Järjestö kuten kaikenlainen toiminta yleensä luo ympäristöönsä tietyn joko vetovoiman mutta toisaalla työntövoiman. Halutaanko olla vetovoimainen toimija ja millä eväillä se saavutetaan? On muistettava, että vetovoimalle on aina olemassa joskus vahvempia ja vastaavasti heikompia työntövoimia, jotka on huomattava. Näin ollaan yhteiskunnallisten ilmapiirikysymysten parissa. Kaikkineen tulevaisuusajattelussa mennään strategisiin linjauksiin, jotka kertovat, millä toimenpiteillä toiminta-ajatus ja visio toteutuvat. Ovatko meidän linjaukset sopusoinnussa mainitun mahdollisen tulevaisuuden saavuttamiseksi? Jos ja usein kun on havaittavissa olevia ristiriitoja, niin niihin on käytävä kiinni.

Edellä on viittausta kohde- ja sidosryhmiin. Keitä nämä ovat mahdollisessa tulevaisuuden järjestössä? Tämä vaatii tulevaisuuden sekä laajaa että järjestön oman toimintakentän yhteiskunnan tulevaisuuskuvaa. Esimerkiksi jos ollaan digiyhteisöjen Suomessa, niin järjestöltä toimijoineen se vaatii tietyn osaamisen. On myös huomioitava, millaisilla voimavaroilla ovat kohderyhmät ja kumppanit liikkeellä ja miten nämä kohdataan. Kaikkineen tässä ollaan toimintaympäristön tuntemisen keskellä eli millainen onkaan tulevaisuuden järjestöni kohtaama toimintaympäristö? Vastaako mahdollinen tulevaisuuden järjestöni niitä tarpeita, jotka se tarvitsee onnistuakseen? Mihin silloin tulevaisuusajattelija katseensa kohdentaa? Vertauskuvallisesti tilanne taitaa olla sitä, että kapteeni katsoo horisonttiin ja näkee sieltä laajat ulapat, mutta sitten katsoo myös lähietäisyydellä lähireittiin ja näkee sieltä karikoita ja niiden ohittamisen reittejä. Hänellä on kuitenkin olemassa reittikarttana järjestönsä mahdollinen haluttu tulevaisuus. Ennustaminen on siis vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, mutta se on sittenkin mahdollista! Mehän toimimme nykyisyydessä kohti tulevaisuutta! Tulevaisuusajattelija oikeastaan ajaa kulkuvälinettä, jossa hän näkee menneisyyteen ja nykyisyyden molemmilta sivuilta ja suuntaa eteenpäin. Luottamustehtävissä olevana järjestötoimijana näin on tehtävä!

Comments powered by CComment