Strategian käsite juontaa antiikista kreikan kielen sanasta strategos, joka tarkoittaa armeijan komentajaa. Strategia onkin perustaltaan sotatieteellinen sodankäynnin käsite, joka on todettu yrityskentälle sopivaksi ja edelleen se on levittäytynyt koko yhteiskuntaan aina kansalaistoimijoiden kentälle saakka. Sotatieteen määritelmän mukaan strategia on oppia taistelujen käyttämisestä päämäärien saavuttamiseksi.

Kysyttäessä, tarvitaanko mekin oma strategia, niin siihen saattaisi myös vastata, eihän me nyt rauhan ihmisinä olla sotaan lähdössä! Ei tietenkään, mutta… Eikös meilläkin ole yhdistyksessä toiminta-ajatus, jota järjestökoulutuksissa kehotetaan säännöllisesti ainakin vilkaisemaan ja se pitäisi toteuttaa jokaisen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Silloin pitäisi katsoa, kuinka tämä suunnitelma palvelee toiminta-ajatusta ja sen mukaista päämäärää? Jos tuossa on käytettävissä oma strategia, josta ilmenee tavoitetila eli yhdistyksen perimmäinen tarkoitus, niin se antaa pohjan suunnitelmaan sisällytettäville teoille. Siis strategia on perusta ja tienviitta toiminnalle. Tienviitat eliminoivat aina uhkaavasta poukkoilevalta toiminnalta, joka voi sotkea systemaattisen toiminnan. Tässä yhteydessä on huomattava se, että luovat innovaatiot ja visiot kuuluvat strategian sisältöihin. Poukkoilulla tarkoitan heikoilla perusteilla toteutettua juttua, josta seurauksena on harmeja, jotka saattavat jäädä toisten perattavaksi. Jos esimerkiksi toteutettaisiin strategiaa suunnitteleva tulevaisuudenverstas, niin siinä olisi yhtenä vaiheena täysin avoin mahdollisten maailmojen luominen, josta olisi paluu konkretiaan realismin maailmaan. Filosofisesti ajatellen strategia onkin lähestymistapa, jossa epäolennaisuudet erotetaan olennaisista asioista sekä voidaan pohtia keinojen ja tavoitteiden välisiä suhteita.

Strategia on siis kaikkineen järjestön toiminnan perusta ja tienviitta. Siten strategian luomisprosessissa on siis katsottava ensiksi, missä nyt ollaan ja mikä on meidän tavoitetila? Siinä on katsottava realistisesti sekä tulevia mahdollisuuksia että nykyongelmia. On siis kysymyksessä tilannearvio, jossa ei ole pelkästään ongelmia ja heikkouksia, vaan myös mahdollisuuksia vahvuuksineen. On siis otettava myös askel taaksepäin ja katsottava, miltä maailma ympärillämme näyttää ja miten se on muuttunut sekä mitä on mahdolliset tulevat maailmat. Yksi keskeinen käytännön asia on tässä yhteydessä jättää edellä mainitut epäolennaisuudet sivuun, sillä niitä seuraamalla saatetaan joutua poukkoilevuuteen, siis siihen, mistä vahvistettu strategia voisi varjella. Tässä on huomioitava havaittavissa olevat sekä vahvat että heikommat ympäristön signaalit. Yksi huomioitava tekijä on hämmentävät ilmiöt toimintaympäristössä, sillä nekin voivat olla mahdollisuuksia. Huomattava on luonnollisesti se, että hämmennykselle ei pidä antautua.

Mitä olen nyt tavoittelemassa tällä jutulla? Tavoitteena on se, että nyt paneuduttaisiin vakavassa mielessä tulevaisuuden kysymyksiin, vaikka pientä aivojumppaa käyttämällä. Ehkäisevän päihdetyön kannalta lähtökohdat Satakunnassa ovat kohtuullisen hyvät. Siihen olen viitannut aiemmassa ”Ehkäisevän päihdetyön kansalaistoiminnan näkymiä” tekstissä, sillä ehkäisevää työtä toteuttavia toimijoita on paljon. Sen sijaan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n satakuntalaisia jäsenyhdistyksiä tarvittaisiin lisää. Erityisesti kaipaan laajemmalla alueella operoivia, kuten koko kaupungin tai seutukunnan alueella toimivia järjestöjä. Toivon myös mahdollisten uusien osallistuneisuutta EHYTin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi aluefoorumeihin.

Yhdeksi alkaneen vuoden ja tulevaisuuden strategian käytännön tavoitteeksi voisi ottaa yhteyksien luomisen valtakunnallisten järjestöjen paikallisiin jäsenyhdistyksiin. Olen vastuullinen EHYTin jäsenyhdistyksen Porin seudun elämäntapayhdistyksen osalta ja siitä olen tekemässä esitystä sen nimen ja sääntöjen uudistamisesta Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n strategisten linjausten suuntaan. Nykysäännöt eivät ole sinänsä ristiriidassa EHYTin kanssa, mutta tämän päivän tosiasia on se, että EHYT tunnetaan ja mielletään selkeämmin laaja-alaisena ehkäisevän päihdetyön toimijana kuin elämäntavan kyltin alla oleva toimija. Käytännössä elämäntapaan liittyvä toiminta on liikkunut ehkäisevän ja korjaavan toiminnan rajapinnalla, joka ei sinänsä ole väärin, mutta siinäkin voi olla tarve fokusointiin. Päihteettömän elämäntavan edistäminen tavoitteena on luonnollinen osa ehkäisevää päihdetyötä. EHYT ry:n strategiset linjaukset antavat perustan luoda paikallisen toimijan strategiaa. Näin tulisi omaan strategiaan pohdittaviksi paikalliset vaikuttamisen kysymykset. Siihen tulisi huomioitavaksi alueellisen ja paikallisen ehkäisevän päihdetyön vahvistamisen strategia ja yhteistyön toteutus. Kaikkineen strategiatyö olisikin perin yksinkertaista. Ryhdyttäisiinköhän töihin!