Vähän ennen kuntavaaleja
08.05.21

EU:n Suomen liityntäsopimus ei edellyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon sisällyttämistä kilpailutussopimukseen. Ei aikaakaan, kun ne vietiin EU-kilpailutusmonopolilakien alaisuuteen.

Räikeimpiä kilpailutuksen kouriin joutuneen taksiliikenteen seuraukset koskettavat koko yhteiskuntaa. Osa yrittäjistä joutui lopettamaan kannattomana, alalle tulleen mm. ulkolaisen työvoiman vuoksi ja tilalle tulleiden kermankuorintayritysten vallattua markkinat. Seurauksena se, ettei kaupunkiseutujen ulkopuolella iltaisin, yöaikaan eikä viikonloppuisin saa edes vammais- ja kela-kuljetuksia, koska Bernerin nimellä tunnettu sopimus poisti päivystysvelvoitteen takseilta.

Onkohan Suomen sote-ratkaisun, kohta kymmenen vuoden viivytyksessäkin, meppien ja komissaarien sopimus saada liittovaltiosopimus valmiiksi ennen sote-ratkaisua. Suomen hallituksessa on jo nyt väläytetty Suomen perustuslain muutostarvetta vasta tehdystä muutoksesta piittaamatta. Suomen perustuslaissahan on kattavampi ja laajempi kansalaisen perusturva monen muun Euroopan maan perusturvaan verrattuna.

Pääministerin ja hallituksen uhkailu ja painostus elvytyssopimuksen pikaiseen hyväksyntään perusteltiin sillä, että Suomi on ainut ja viimeinen valtio joka ei ole vielä elvytyssopimusta hyväksynyt. Parin päivän päästä uutisoitiin, että kahdeksan EU-maata ei ole vielä hyväksynyt sopimusta.

Suomen kerrottiin saavan paitsi Suomen, mutta myös EU:n ja koko maailman syöksyvään tuhoon, jos Suomi kaataa sopimuksen eikä allekirjoita nettomaksusopimusta vaihtamalla 6 mljrd. 3 Mljrd. EU:n jäsenvaltioille jaettavaksi.

Lakijuristit ovat kauhistellet millä mandaatilla Suomi muka EU:n kaataisi. Eikö sellainen EU joutaisi kaatua, jos sillä ei olisi muuta mahdollisuutta ratkaista liittovaltion perustaminen johon perustuu yhteinen budjettirahoitus ja verotusoikeus.

Onko Suomen yrittäjät ja pääoman tarkoitus liittovaltion avulla saada ulkomainen vierastyövoima nopeutetulla aikataululla Suomen markkinoille palkka- ja työehtojen mitätöimisen myötä, jolloin orjatyövoima nostaisi päätään ja saisi pörssikurssit nousuun?

 
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätökset/mietinnöt harhauttavat kansalaiset luulemaan, että ko. instanssin lausunnot ovat perustuslain ja muiden lakien faktapohjaisia ns. oikeudellisen tarkastelun ja oikeuslaitosten kestäviä. Näinhän ei aina ole, sillä osa valiokunnan jäsenistä ei ole saanut lakiasiantuntijan koulutusta vaan ovat ns. maallikkojäseniä. Valiokunta päätöksillään ohjaa myös poliittista päätöksentekoa hallituksessa ja eduskunnassa, kuten nähtiin EU-elvytyspaketin yhteydessä. Jollakin tai joillakin puolueilla oli taktisia pyrkimyksiä tulla keittiön kautta päättämään eduskunnassa elvytyspaketin kaatumisesta tai kaatamisesta, vieläpä siten etteivät kaatajat itse joutuisi suoraan vastuuseen paketin Suomen päätöksen kaatumisesta.

Käsikirjoitus oli taitavasti laadittu. Hyvissä ajoin osa puolueista, jotka ilmoittivat etukäteen vastustavansa tai äänestävänsä tyhjää eduskunnassa elvytyspaketista, toimillaan edellyttivät perustuslakivaliokunnalta eduskunnan äänestyspäätökselle vaikeutettua 2/3 järjestystä ja onnistuivatkin siinä, varmistaakseen ettei hallituksen esitykselle löydy vaadittua suurempaa kannatusta ja saisivat siten hallituksen esityksen eduskunnassa nurin. Elvytyspaketin hyväksynnälle valtiosääntöoikeudellisesti olisi riittänyt yksinkertainen enemmistö.

Osalle kyseiselle keittiöporukalle asian ilmitultua meni pupu pöksyyn ja omantunnontuska pakotti kuntavaalien alla perumaan elvytyspaketin kaatohankkeesta, jopa luvaten kannattaa juuri päinvastoin alkuperäistä kannanottoaan.

 
Samaan ajanjaksoon Vapun aikaan 2021 hallituksen puoliväliriihen päätöksistä käy ilmi poliittisten puolueiden itselleen ja kannattajakunnalle röyhkeitäkin välistävetoja. Hallitus vähensi turpeenpolton määrärahoja, mutta ikään kuin kostoksi silmä silmästä, tieteen ja tutkimuksen määrärahoja leikattiin myös. Ikuinen lypsylehmä löytyy ajoneuvojen polttoaineveron korotuksista.

Eikö suomalaiselle koronaviruslääkkeen tutkimukselle ja valmistajalle olisi ollut perusteltua lisätä rahoitusta, eikä vähentää tutkimusmäärärahaa. Eikö tällä hankkeella juuri lisättäisi vientituotetta ja kotimaista omavaraista lääketurvallisuutta.

Lennart Laitinen