etusivuotsikko2

Äänestä, vaikuta!

Soteuudistus ja kansalaistoiminta

Sivutie Lehto Holopainen NissinenJuhani Lehto, Antti Holopainen ja Jarkko Nissinen.


Terveys ei ole kauppatavaraa. Se on kansalaisten ja kansalaisyhteisöjen omaehtoista toimintaa hyvinvointimme hyväksi. Se on perustuslakimme turvaamia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Näin kutsui Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto kuulijakuntaa lokakuun kaksipäiväiseen syysseminaariinsa Vähäjärven Lomakotiin. Tavoitteena oli mm. visioida kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia osana soteuudistuksen syntyprosessia.

 

Sivutie Merja Kyllönen ja Antti Holopainen Seminaarin avauksen suoritti kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Merja Kyllönen, etäyhteydellä.
Kyllönen puhui tulevien aluevaalien tärkeydestä, jotka nyt ovat ensi kertaa soteuudistuksen myötä. Hän muistutti, että tulevien valittavien aluevaltuustojen päätösvallassa on terveysmaksuista päättäminen, myös maksuttomuus.


Uusi päättävä elin on sellainen, johon me kaikki voimme vaikuttaa – äänestämällä. Nyt ei kannata jättää edustajien valintaa muiden harkinnan varaan. Olemme itse valinnan kahvassa.
- Vaikuttamistyöhön on järjestöt ja yhdistykset saatava mukaan. Kansalaisvaikuttamisen merkitystä ei voi aliarvioida. - Mikä olisi parempi kehittämisen apu, kuin kansalaistoiminnan kenttä, totesi Merja Kyllönen. Asukkaiden ääntä on kuultava ja siten edistettävä lähidemokratiaa. Siksi äänestäminen tulevissa aluevaltuustovaaleissa on tärkeää, jonka valtuutettujen tulisi olla koko hyvinvointialueen asukkaiden edunvalvojia.

Ensimmäisen päivän teemana oli Soten tarina kansanterveyslaista sotekriisiin ja ratkaisuyritysten tuskaan. Liiton puheenjohtaja, Terveysrintaman aktiivi Antti Holopainen kertoi omassa puheenvuorossaan kokemusasiantuntijana kansalaistoiminnasta kansanterveyslain toimeenpanossa 1970-luvulla. Hän selvitti sotekriisin syntyä, myös ratkaisuyrityksiä. Holopainen on entinen terveyskeskus-, työterveys-, päihde- ja kolmannen sektorin lääkäri.

Mistä on kyse?

Paraneeko sotedemokratia?

 
Hyvinvointivaaleista ja suomalaisen demokratian saamisesta uuteen asentoon luennoi Hämeenlinnan sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Jarkko Nissinen. 

Tulevan hyvinvointialueen kohdalla kunta nimenä katoaa ja entinen kunnan asukas on tulevaisuudessa hyvinvointialueen asukas. - On tärkeää saada äänestäjille selviksi äänestämisen tärkeys, sillä hyvinvointialueiden tavoitteena on ihmisten peruspalveluiden parantaminen: palvelujen saatavuus, laatu ja työntekijöiden hyvinvointi. Ei siis ole mistään pienistä asioista kyse.

 

Nissinen luetteli aloja, josta hyvinvointialueiden päättäjät päättävät:
- lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut,
- suun terveydenhuolto,

- ensihoito,

- lastensuojelu,
- ikäihmisten asumispalvelut,
- kotihoito,
- mielenterveys- ja päihdepalvelut,
- vammaispalvelut,
- sairaalapalvelut,
- neuvolapalvelut,
- opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut.


Aluevaltuustot päättävät myös alueen talousarviosta ja -suunnitelmasta, mm. asiakasmaksuista ja niiden käytöstä. Siellä päätetään terveyskeskusten paikasta, erikoissairaanhoidosta, ambulanssin viiveestä potilaan luo, vammaisten hoidosta jne.

Hyvinvointialueiden ylimpänä päättävänä elimenä toimivat aluevaltuustot, joiden jäsenet valitaan aluevaaleissa – 23.1.2022.

Sotekansalaisjärjestöt
ja edunvalvonta

 

Sivutie Vertti Kiukas aYksi päivän alustajista oli Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas. Oltiin ajankohtaisten asioiden äärellä, sillä juuri oli saatu kuulla miten Veikkauksen  alenevien tuottojen vuoksi oltiin leikkaamassa avustusvaroja niin kulttuurista kuin sotejärjetöiltäkin. Lopputulema oli kuitenkin se, että maan hallitus pyörsi päätöksensä ja päätti jatkaa toistaiseksi entisellä linjalla.

Kiukas puhui sote-uudistuksen aikataulusta, jossa ollaan nyt väliaikaishallinnon kohdalla. Laki on tullut voimaan, mutta aluevaalit käydään vasta ensi vuoden alussa. Valtuustojen toimikausi alkaa maaliskuussa 2022 ja vasta 2023 siirtyvät varsinaiset tehtävät hyvinvointialuille, jotka ovat kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. - Laki on hyvä, mutta se antaa vain puitteet. Käytöntä sitten on paikallista ja alueellista päätöksentekoa, sanoi Kiukas.


- Vahvassa roolissa ovat julkiset palvelut, joita yksityiset ja kolmas sektori täydentävät. Hyvinvointialueilla on iso merkitys kuntiin, niiden tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen, valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, sopimuksiin, henkilöstöön, luetteli Vertti Kiukas.

Järjestöjen rooli on merkittävä. - On tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden kanssa, yksityisten yritysten, myös yleishyödyllisten yhteisöjen. Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.


Sote ja hoitajapula

 

Sivutie Hanna Jokinen Edunvalvonnasta, sotesta ja hoitajapulasta oli seminaariin tullut kertomaan hoitajan näkökulmasta Superin valtuuston varapuheenjohtaja Hanna Jokinen. Hän toi esille suuren huolen hoitajien määrän vähyydestä. Hallituksen arvion mukaan alalle tarvitaan noin 30 000 hoitajaa sijaisineen seuraavan kymmenen vuoden aikana.


- Korona ei ole syy hoitajapulaan, tarve on tunnistettu jo pitkään. Huolena on lisäksi kuntien alibuljetointi, joka vaikuttaa varsinkin ikäihmisten hoivaan, sanoi Jokinen, joka on ammatiltaan sekä lähi- että muistihoitaja ja työskentelee erilaisissa ikäihmisten palveluissa, mm. lyhytaikaisyksiköissä.

Osaavien sijaisten saaminen on joskus hankalaa. Moni kunta on ulkoistanut rekrytoinnin. - Nimilista sijaisista on, mutta henkilöitä ei tunneta. Saadako oikea henkilö oikeaan paikkaan. Toisaalta ongelmana on rahabonusten avulla sijaisten hankkiminen. Vakituinen henkilöstö ei niitä saa.

Jokisen mukaan on selkeästi erotettava välillinen ja välitön työ. Kaikenlaiset työkokeilut ovat hyviä, mutta on palkattava pysyvää työvoimaa, jotta kukaan ei jäisi ns. oravanpyörään vuosikausiksi, hyväksikäytetyksi.


Sote-alan ammattilaisia huolettaa mm. se, miten henkilöstö otetaan valmisteluun mukaan. Miten hyvinvointialueen syntyessä käy työhyvinvoinnin, työuhde-etujen ja palkkojen. Huolta on myös työssäkäyntialueen määrittelyssä. TE-toimiston määrittämä alue on nykyisin 80 kilometriä. Miten hoitohenkilökuntaa pompotetaan alueen sisällä? Konkreettinen vaikutaminen omaan työhön ja siitä päättäviin tahoihin askarruttaa. - Mietitään, että onko yhteiskunnallisesti aktiivisilla hoitajilla tulevaisuudessa mahdollisuus pyrkiä päättäjiksi hyvinvointialueelle, kun hyvinvointialue on jatkossa oma työnantaja, totesi Hanna Jokinen.


Tasa-arvo, yhteistyö


Sivutie Ritva Korhonen Oman kokemus/asiakasnäkökulmansa toi esille liittohallituksen jäsen
Ritva Korhonen kertomalla mm. kuntoutuspalvelujen kilpailutuksista. Yhtenä esimerkkinä hän totesi pitkäaikaissairaiden kuntoutuksen kylpylöihin olevan pilkantekoa. Kodinhoidossa puhutti sen pikakäynnillisyys.

 

Tasa-arvoasioissa tunnutaan menevän tasapäistämisen tiellä. Vammaisten pitäisi olla tasa-arvoisia muiden terveiden kanssa, ei muiden vammaisten kanssa. Eli mennään aina huonomman mukaan.
Soten aikana tulee palveluohjausta ja neuvontaa parantaa. Ohjaajien on jalkautua julkisiin tiloihin. - Ennen oli neuvontavelvollisuus, nyt ohjeena on ”katso netistä” ja jos et osaa, olet ”ääliö”, kommentoi Korhonen. Hanna Jokinenkin toivoo sotelta yhteenkuuluvuutta ja maalaisjärkeä pitämään kaikista huolta, myös heistä, jotka eivät ole digitaitoisia.

 


Sivutie Jussi Lilja b Tsil:n varapuheenjohtaja
Jussi Lilja toi järjestönäkökulmaa seminaarilaisille. Hän kertoi Vammaispalvelulain soveltamisesta, jota jokainen kunta soveltaa omalla tavallaan laista huolimatta. Tässä korjaustyössä korostuu järjestöjen merkitys.
- Sotelaissa puhutaan kansalaisjärjestöjen tulemisesta mukaan, mutta miten, se on auki. On siis pidettävä huoli, että se myös toteutuu. On enemmän kiinnitettavä huomiota eri terveys- ja sosiaalialan järjestöjen yhteistyöhön. Työkenttää riittää kaikille halukkaille.

 

Tulevaisuus. Huolena on vpl:n soveltaminen jatkossa, pienten syrjäpaikkakuntien unohtaminen, digitalisaatio mm. lääkärien hoitoarvioinnissa, sosiaali- ja terveyspalvelujen edelleen etäistyminen, kuka lopullisesti valitsee aluevaltuustot, kunnanhallitukset vai -valtuustot.

 


Sotebisnes ja julkiset

hyvinvointipalvelut

 

Professori Juhani Lehto puhui tutkijapuheenvuorossaan siitä miten ”leveät hartiat” turvataan.

Nyt on jo jonkin aikaa heikennetty pääsyä perusterveydenhuollon lääkäreille. Myös sairaanhoitajat joutuvat minimoimaan lääkäriin pääsyä. Jos asiakas ei tunne saavansa hyvää julkista terveydenhuoltoa niin otetaan yksityinen sairauskuluvakuutus. - Mielikuva julkisen epäluotettavuudesta on kova. Tästä voikin seurata, että tulevien vaalien äänestysinto on heikkoa, koska ei ajatella julkista puolta, kun osalla on rahalla hyvä terveydenhuolto. Näin vero- ja sairausvakuutusrahoista menee suuri osa yksityissektorille erilaisina maksuina.

Vuodesta 2020 alkaen lääkkeiden omavastuut ovat nousseet eikä soten myötä niihin tule muutosta. Myös vanhusten hoiva- ja kotipalvelumaksut ovat nousseet.
Miten yksityissektori hyvinvointialueilla. Ostopalveluja tehdään, mutta monopolisoituminen nostaa hintoja. Miten pienet tuottajat, voiko niiden avulla ratkaista ongelmia. Yksityistä lisäävät edelleen kuvitelmat vastuun siirrosta esimerkiksi työvoimapulan suhteen. Kuitenkin ihmisiä on sama määrä, ovat ne sitten julkisella tai yksityisellä. Tiukassa on myös kuvitelma yksityisen paremmasta hinta-laatu -suhteesta, sanoi Juhani Lehto.


Sivutie Rauno GladLehdonkin esityksen tärkeä viesti oli äänestämisen ja sitä kautta vaikuttamisen tärkeys. Esimerkiksi heti vaalien tehdään poliittiset valinnat eri toimielimiin. On tärkeää huomioida mm. pienet alueet, jotta niidenkin asukkaiden ääni tulee kuulluksi.

 

 Kolmannen sektorin palvelutuottajan näkökulman puheenvuoron käyttäjä, Tsil:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja Rauno Glad painotti myös juuri pienten kuntien ja alueiden kansalaisen äänen ja voiman kuulumista tuleviin aluevaltuustoihin. - Isojen paikkakuntien kohdalla askelmerkit ovat kohdallaan, mutta pienet paikkakunnat ovat tässä kohtaa vain kyytiläisiä.

- Tarvitaan sitoutuneita ehdokkaita ja sitä kautta valtuutettuja, jotka eivät hae vain omaa meriittiään ja ole heti lähdössä muhin tehtäviin.

 

Nuoret mukaan


Sivutie Oskari Päätalo a Sote-uudistus koskettaa myös nuoria. Tästä ja varsinkin nuorten pahoinvoinnista oli kertomassa 18-vuotias kaupunginvaltuutettu Oskari Päätalo. Hän toi selväsanaisesti tiedoksi seminaarin ikäihmisille nuoria kohdanneet ongelmat. Oskari oli etäyhteyden päässä, mutta todella ”mukanaolevana”.

  

- Tilastot eivät kerro nuorten inhimillisistä kärsimyksistä, joita mm. mielenterveysongelmat, päihteet ja huumeet aiheuttavat. Teveydenhoidon jonot pitenevät entisestään, eikä kuukausien odottaminen paranna tilannetta. Päinvastoin. Myös koulunkäynti varsinkin toisella asteella on järjettömän suuri ponnistus, sanoi Päätalo, itsekin lukiolainen. Liian varhaisessa vaiheessa tuputetaan liian paljon omatoimista opiskelua.

- Koulujärjestelmää tulisi pohtia myös hyvinvoinnin kannalta. Oppivelvollisuusikää nostettiin, mutta oppilas- ja opiskelijahuoltoon ei olla saatu riittäviä resursseja.


Mikä saisi nuorten äänestysaktiivisuuden nousemaan, mikä olisi se oikea ”herätysliike”, varsinkin tulevia aluevaaleja ajatellen, jolla ns. nukkuvien porukka saataisiin mukaan?
On osattava puhua nuorten kielellä ja nuorten vaikuttamiskanavissa. Huoli on myös ulkomalaistaustaisten henkilöiden jättämisestä/jättäytymisestä politiikan ulkopuolelle. - Politiikasta on tullut ikäänkuin ammatti, joka sisältää oman poliittisen kielensä, byrokraattisuutensa. Ne kyllä poissulkevat politiikan parista monet nuoret.
- Hyvinvointiasiat ovat kyllä uudella tavalla esillä nuorison keskuudessa. On jo nähtävissä liikkeet, joissa on massaa liikkua, jopa soteen asti, visioi Oskari Päätalo.


Terttu Elomaa

Comments powered by CComment