Sergei Jesenin runo vuodelta 1910

Kaste

On jo ilta.

Kaste kimmaltelee nokkosissa.

Seison tien reunalla

pajuun nojaten.

Kuunvalo valaisee

talomme katon.

Satakieli laulaa jossakin

kuin omistaisi kaiken.

Lämmintä ja hyvää oloa

kuin talvella uunin pankolla.

Koivut seisovat kuin suuret kynttilät.

Kaukana joen takana

metsänreunan tuntumassa

uninen vahti

kilkuttaa kolistinta.

 (suomennos Aarre A. Toivon poika)