Jukka Kumpuvuori:

           YK:n vammaissopimus voimassa

       - Suomessakin

Vammaisoikeuksien ajaja, vammaisjuristi Jukka Kumpuvuori, itsekin pyörätuoli-invalidi, oli puhumassa vammaisten oikeuksista Tapaturma- ja sairausinvalidiliiton syysseminaarissa (2016). Hän sanoi sosiaali- ja terveyspalvelujen, ns. ”sossu-asioiden”, olevan tärkeimpiä vammaisoikeuksia. Lisäksi mukaan on tullut yhdenvertaisuus ja esteettömyys.

- Vammaisten kohdalla voitaneen puhua palveluviidakosta. On paljon erilaisia asioiden hoitajia ja lakejakin yli 10 000. - Pykäliä siis riittää.

Kuka ajaa vammaisten oikeuksia, mistä kysyä apua, kun sitä tarvitaan, kyseli Kumpuvuori. Esille nousivat mm. oikeusaputoimistot, Kela, liittomme toimisto. Ehdottipa joku googleakin. Apua saadaan myös potilasasiamiehiltä ja järjestöjen omilta lakimiehiltä. Kanavia siis löytyy.

Vähävaraisille tosin kalliit lakimiehet eivät ole mahdollisia.

- Maksutonta oikeusapua yksityisille vähävaraisille antavat oikeusaputoimistot. Rajana on alle 600 euron nettotulot. Tämän jälkeen omavastuu nousee, kertoi Kumpuvuori.

- Itse annan maksutonta puhelinneuvontaa vammaisoikeusasioissa.

Vammaissopimus – tuoko se uutta?

Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisen henkilöiden oikeuksista. - Mitä sitten, kysyy Kumpuvuori.

Sopimus toi mukanaan vammaisille samanlaisia oikeuksia kuin terveillä jo on. Vammaisia ei saa syrjiä vammansa perusteella, he ovat yhdenvertaisia muiden kanssa, saavat päättää omista asioistaan, heitä on kuultava.

Näin ei kuitenkaan läheskään aina käy.

Kysymykseen: onko asiakas ongelmakysymysten kohdatessa aina oikeassa? Kumpuvuori vastaa, että jokaisella on oikeus tulkita lakia siten kuin tulkitsee. Jos henkilö tuntee tulleensa kohdelluksi lain ja sopimuksen vastaisesti on hänellä oikeus hakea apua ja käydä oikeusprosessiin. On kuitenkin varmistettava, että kriteerit siihen täyttyvät.
- Missä asioissa ongelmia sitten syntyy viranomaistoiminnassa? Eläkeasiat, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu jne., vastattiin. Miksi? Sosiaalityöntekijähän ei voi tehdä mitään lainvastaista.

- Voisi sanoa, että sopimusten ja lakien tulkinnat jäävät lainsäätäjäin tarkoittamista asioista kuntien soveltamisohjeiden jalkoihin. Viranomaiset liiaksi arvottavat omat arvonsa ja kuntien ohjeet. Ihmisoikeussopimukset, perustuslaki ja vammaispalvelulait jäävät taka-alalle. Nämä syyt johtavat useimpiin oikeustapauksiin.

Väärä päätös oikaistava

Suomessa on 135 000 ihmistä vammaispalvelulain subjetiivisten oikeuksien piirissä. Se on 2,5 prosenttia väestöstä. Viiden vuoden aikana hallinto-oikeuteen on tehty runsaat 3000 valitusta ja valitusten määrä on edelleen kasvussa.

- Koetusta vääryydestä kannattaa valittaa, sillä valituksista 40 prosenttia muuttuu hallinto-oikeudessa eli ne voitetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että 40 prosenttia kuntien päätöksistä on ollut vääriä. 10 prosenttia muuttuu korkeimmassa oikeudessa.

- Suomalainen oikeusprosessi vammaispalvelujen kohdalla on aikamoinen himmeli. Hallinto-oikeus joutuukin usein korjaamaan kuntien virheellisiä päätöksiä. Käsittelyajat oikeusasteissa kestävät kuitenkin jopa 2-3 vuotta ja sittenkin on mahdollista, että asia palautuu. Tulkintoja lain ja sopimuksen suhteen voi olla monia, ja oikeudellinen tulkinta teettää työtä.

- Jokaisella on kuitenkin oikeus tulkita vammaissopimusta kuten itse haluaa ja käyttää sitä työkaluna niin arjessa kuin juhlassakin, muistutti Kumpuvuori. On muistettava, että se velvoittaa meitä kaikkia samoin kuin Suomen lait. Se on osa Suomen oikeusjärjestystä.

- 10.6.2016 voimaan tulleeseen Suomen ratifioimaan YK:n vammaissopimukseen voi vedota suoraan niin kunnissa ja eri viranomaistahoilla kuin tuomioistuimissakin.
Valittaminen jo heti kuntatasolla kannattaa, sillä se saattaa poikia parempaa palvelua!

- Valtio on aina viimekädessä vastuussa siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat. On laitettava lainsäädäntö kuntoon, jotta ihmisoikeusloukkauksia ei synny, painotti Jukka Kumpuvuori.

Terttu Elomaa

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy tarjoaa kaikille vammaisoikeuksista kiinnostuneille Lakilinja –palvelun. Asiakas maksaa vain normaalin puhelumaksun. Lakilinja on avoinna joka päivä (ma-su) klo17-18 – puh. 050 552 0024.