Kokonaisia kansakuntia kohdanneista vastoinkäymisistä on usein jotakin opittu.

Viimeksi (COVID-19) koronavirus on saanut Suomen hallituksen Sanna Marinin johdolla, eduskunnan, perustuslakivaliokunnan, THL:n, ylimpien oikeuslaitosten, likipitäen koko julkisen lainvalvonnan ja hallintokoneiston toista vuotta arvailuleikkiin mistä päätettiin, kuka päätti, kuka tekee, mitä tekee.

Suomen kansaa on siis hyppyytetty mennen tullen. Kaikenkirjavien kaidan tien kulkijoiden, ylioppineiden ennusteita, älynväläytyksiä tai iltauutisten jälkeisissä tuomiokapitulin julistusten tanssiinkutsussa on toteltava vetämällä yhteisöissään pitkää tikkua siitä kenen kanssa tai porukoissa ensi viikolla on lupa asioida tai kulkea.

Maalaisjärjellä ja kansakoulun sivistyksellä on helppo todeta kyseessä olevan asemasotaharjoittelu puolueiden marssijärjestyksestä kuntavaalien jälkeisestä suosiosta. Vaalien tulosta ei liene vaikea ennustaa, jos kerran valtakunnan poliittiset päätökset toista vuotta koronakriisin pandemian riehuessa, korjaa heikot pois jaloista pyörimästä, turvaten siten yritysmaailman tuotot sekä bruttokansantuotteeseen mieluummin vähän lisää. Juottolat, Lapin parinvaihtoviikot, oy-joukkuetaustaisen liikunnan eheyttävä kansakunnan turvaama toiminta on valtakunnan suojeluksessa sallittu.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi 6.4.2021 julkaisussaan toteaa ja kehottaa selvittämään oikeusvaltion haavoittuvuuden Suomessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan nimiin ja oikeellisuuteen on ladattu liian suuret odotukset ja luottamus. Elin pitää sisällään poliittisesti valittuja jäseniä joka jo sinällään mahdollistaa päätöksenteon ailahteluille, erilaisille näkemyksille.

Kuusiniemi haluaa selvityksen tarkoituksena varmistaa tuomioistuinten itsenäisyyden ja riippumattomuuden myös tulevien hallitusten mahdollisen oikeusvaltion periaatteiden kyseenalaistamisen oloissa. Tuomarikuntaa voisi ”hivuttaa” haluttuun suuntaan muuttamalla esim. ylimpien oikeusasteiden tuomareiden määrää tai heidän eläkeikäänsä. Tämä on mahdollista myös Suomessa tavallisella lainsäädännöllä.

Kuusiniemen ajoitus ja julkitulo on itsenäisyysaikamme merkittävin avaus mahdollisuudesta ottaa opiksi jo maailmalla käyttöön otetuista sekasortoon ajautuneista maista parlamentaalisen valtiovallan kaappaamiseksi.Olemassaololle demokraattisen parlamentaarisen perustuslain ja itsenäisyyden takaamiseksi Suomen kansakuntana tulisi herätä ruususen unesta, erottaa jyvät akanoista, velvollisuutena yhteisöllisyyden tuen kautta turvata toiminnan ja päämäärän toteutuminen.On katkaistava poliittisen päätökentekovallan ja oikeuslaitoksen napanuora.

Julkisuudella ja medialla nykymaailmassa on (liian) suuri valta, jos ja kun sillä ohjaillaan irrationaalisiin lähteisiin vedoten kansalaisia ja julkista valtaa päätöksenteossa. Ohjailu ei koske vain kansanedustajia, virkamiehiä, vaan jokaista Suomen kansalaista, mielipiteen muokkausta, ilmaisuna vaaliuurnalla.

Tärkein opetus ja koululäksy Suomen jokaisen kansalaisen tehtäväksi korona-aikana onkin paljastunut valtionhallinnon ja oikeuslaitoksen keskeinen asema, maamme perustuslain haavoittuvuus, hetteisen suon kannattelleman perustuksen varassa hyllyvä valtiojärjestyksen stabiloiva epävarmuus.

Poliittisille toimittajille ja historian kirjoittajille avautuu herkullinen materiaaliaineisto ja runsauden pula saada koko kansan tietoisuuteen mitä päättäjien olisi pitänyt tietää ja osata vuonna 2020 ja mitä jäi tehtäväksi koronan jälkeiseen aikaan.

Ajoittain mediassa ja mielipidepalstoilla esiintyy tunteisiin perustuvia kannanottoja merkityksettömistä asioista, jopa perusteita vailla olevia yksilöihin tai poliittisten tunnusten alle liitettyjä epämääräisiä pahan olon purkauksia, kuten leimata joku äärioikeistolaiseksi tai äärivasemmistolaiseksi. Nykyisin median suosiossa ovat muotisanat: oikeistolaiset, uusliberalistit, populistinen äärioikeisto, jopa yksittäiset henkilöt erottuvat hyviksinä tai pahiksina puoluetaustasta riippuen.

Suurpääoman nimike kattaa yleensä myös äärioikeiston tunnusmerkistön, koska tuotantokoneiston ja varallisuuden keskittyminen mahdollistaa ko. luokittelun ja saa omaisuusjaon aikaan. Nykyisin myös yrittäjälle maksetaan työttömyyskorvauksia (jäsenvakuutuksesta), tuotantomenetyksestä, palkkaveroilla valtion kassaan kerätyistä varoista. Koronaviruksen tuotantomenetykset yrittäjille ovat ennennäkemättömän mittavat, joiden joukkoon mahtunee tunnusmerkiltään monen sortin oikeistolaista.

Reaalivarallisuutta ovat mm. asunto, kesämökki, autot, veneet, metsät ja pellot. Rahoitusvarallisuuteen kuuluvat mm. talletukset ja pörssisijoitukset.

Varakkain kymmenesosa suomalaisista kotitalouksista omisti vuonna 2016 noin 47 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta.

Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omistaa noin kuusi prosenttia nettovarallisuudesta. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan tuloerojen kasvu olisi alkanut taas revetä.

Osaltani haluan lopettaa hiusten halkomisen puoluepoliittisten epämääräisten maku- tai värivivahteiden kanssa kikkailemisesta.

Meillä tavallisilla kuolevaisilla on tärkeämpää tekemistä – olla mukana rakentamassa turvatumpaa, yhteisöllisempää, kaikille riittävän toimeentulon turvaavaa, tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa!

Lennart Laitinen

Nakkila