Tulosta
Kategoria: Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit
Osumat: 393

Suomen valtio syrjinyt
kehitysvammaista henkilöä

Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea julkisti 7. huhtikuuta 2022 yksilövalitusasiassa antamansa Suomea koskevan ratkaisun vammaisen henkilön henkilökohtaisen avun voimavaraedellytystä koskevassa asiassa.

Vammaisjuristi Jukka Kumpuvuoren tekemä asiaa koskeva kantelu on tiettävästi ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Suomesta YK vammaisoikeuskomiteaan tehty valitus. Kumpuvuori kuvaa YK:n vammaisoikeuskomitean päätöstä historialliseksi. Komitean mukaan mukaan Suomen valtio on syrjinyt kehitysvammaista henkilöä, koska ei myöntänyt henkilökohtaista apua tämän kotiin. Voimavararajaus on YK:n vammaissopimuksen vastainen.
- Vihdoin saimme vastauksen paljon puhuttaneeseen vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun voimavararajaukseen siltä osin, onko se ihmisoikeuksien vastainen. On, toteaa Kumpuvuori.

Vammaispalvelulain 8 c § 2 momentin mukaan henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisilla henkilöillä on voimavaroja määritellä avun sisältä ja toteutustapa. Tämä ns. voimavararajaus on estänyt erityisesti kehitysvammaisia henkilöitä, autismikirjon henkilöitä, sekä vammaisia lapsia, saamasta välttämättä tarvitsemaansa henkilökohtaista apua.

Suomalainen aikuinen kehitysvammainen henkilö haki vuonna 2014 henkilökohtaista apua omaan kotiinsa. Hänelle myönnettiin sitä oman kodin ulkopuolelle, mutta ei sisäpuolelle. Ryhmämuotoinen asuminen ei valittajan yksilöllinen vammaan liittyvä tarve huomioiden ei tule kyseeseen. Tosiasiassa kunnan kielteinen päätös henkilökohtaisesta avusta on estänyt valittajan muuton omaan kotiinsa. Valittaja teki kunnassa oikaisuvaatimuksen, sittemmin valitukset hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukset hylättiin. Helmikuussa 2018 valittaja teki valituksen YK vammaisoikeuskomiteaan. Tällä välin, valittaja on asunut vanhempiensa kanssa.

YK vammaissopimuksen 19 artikla (eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) turvaa valittajalle muun muassa oikeuden kotiin annettaviin palveluihin, mukaan lukien henkilökohtaisen avun. Valittaja vetosi myös vammaissopimuksen 5 artiklaan (tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) väittäen, että häntä on syrjitty kehitysvammaisuuden perusteella.

YK vammaisoikeuskomitea teki päätöksen
24.3.22 omaksuen mm. seuraavat johtopäätökset:

- Suomen valtio on rikkonut vammaissopimuksen 19 artiklaa. Suomen valtio ei kyennyt osoittamaan ryhmämuotoisen asumisen soveltuvuutta valittajalle ja piti väitteitä tällaisista palveluista valittajan kohdalla teoreettisena. Henkilökohtaisen avun, joka olisi turvannut valittajan asumisen yhteisössä, hylkääminen näissä oloissa loukkasi valittajan oikeutta elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisössä.

- Suomen valtio on rikkonut vammaissopimuksen 5 artiklaa. Voimavararajaus oli syrjivä valittajan kehitysvammaisuuden perusteella ja että voimavararajaus on yleisesti syrjivä kehitysvammaisia henkilöitä kohtaan.

Vammaisoikeuskomitea esittää
Suomen valtiolle seuraavat suositukset:

- Huomioiden päätöksessä esitetyt vammaisoikeuskomitean näkemykset, Suomen valtion tulee turvata tehokkaat keinot valittajalle, jotta hänen oikeutensa elää itsenäisesti turvataan. Suomen valtion tulee muun muassa harkita uudelleen valittajan henkilökohtaisen avun hakemus.

- Suomen valtion tulee julkaista päätös ja kierrättää sitä laajasti ja esteettömissä julkaisumuodoissa, jotta yhteiskunnan eri tahot saavat siitä tiedon.

- Suomen valtiolla on velvollisuus ryhtyä toimiin, jotka estävät vastaavat sopimusloukkaukset jatkossa, sisältäen sen, että lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano henkilökohtaisen avun osalta ei estä kehitysvammaisia henkilöitä saamasta tätä palvelua yhdenvertaisesti muiden sitä tarvitsevien kanssa.

- Erityisesti, vammaisoikeuskomitea suosittelee, että Suomen valtio muuttaa vammaispalvelulakia siten, että voimavaraedellytys ei ole este niiden henkilöiden itsenäiselle elämällä, jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa.

- Vammaisoikeuskomitea edellyttää, että Suomen valtio raportoi komitealle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, mihin toimiin vammaisoikeuskomitean päätöksen johdosta on ryhdytty.

Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen on ollut valmisteilla noin 20 vuotta. Tälläkin hetkellä on lakiluonnos, ja hallitus tavoittelee vammaispalvelulainsäädännön uudistamista tällä hallituskaudella. Luonnoksessa ei olla poistamassa voimavaraedellytystä. Järjestöjen näkemykset ovat poikenneet toisistaan voimavararajauksen osalta. Vammaisfoorumi ry:n viimeisin kannanotto on: ”Voimavaraedellytyksen osalta Vammaisfoorumi ei ota kantaa”. Tietyt vammaisjärjestöt ovat toistuvasti perustelleet voimavararajauksen säilyttämistä sillä, että se vastaa YK:n vammaissopimusta. YK vammaisoikeuskomitean on nyt asiasta eri mieltä.

Olen tyytyväinen vammaisoikeuskomitean päätökseen. Saimme odotetun vastauksen siihen, että voimassa oleva henkilökohtaisen avun voimavararajaus syrjii kehitysvammaisia henkilöitä. Päätös tuli hyvään aikaan, koska vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen on avoimessa vaiheessa. Tiedän, että päätös auttaa niitä tahoja, jotka ovat ajaneet voimavararajauksen poistamista. Toivon, että voimavararajauksen puolustajat ovat valmiita tarkistamaan kantojaan. Nyt sille on hyvät, ja nimenomaan oikeudelliset, perusteet. Varmasti päätös on omiaan muokkaamaan yhteiskunnan asenteita paremmaksi kehitysvammaisia henkilöitä kohtaan yleisemminkin. Päätös on myös esimerkki siitä, miten vammaispoliittisen vaikuttamisen rinnalla vammaisoikeuskentällä tarvitaan strategista oikeudellisten juttujen läpiviemistä”. – Näin toteaa valituksen YK vammaisoikeuskomiteaan laatinut lakimies Jukka Kumpuvuori.

 YK Sivutielle

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2016.

Yleissopimukseen sisältyy yksityiskohtaisia määräyksiä vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sen osapuolilla on velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen.

Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijoista muodostuva vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea.