Tulosta
Kategoria: Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit
Osumat: 219

Henkilökohtaisen avun työnantajaliiton (Heta) julkaisun mukaan
avuntarvetta ei tule selvittää yksityisyyttä loukaten

(Julkaistu 22.6.2022)


Arviointeihin tarvitaan ammattimaisia ja yksityisyyttä kunnioittavia käytäntöjä.

Heta-liittoon on tullut kysymyksiä henkilökohtaisen avun käyttäjän arjessa tehtävistä kartoituksista, joissa arvioidaan avun tarvetta. Kartoitusjaksojen pituudet ovat vaihdelleet joistakin päivistä kuukausiin. Kartoittaja havainnoi tällä ajalla vammaisen henkilön toimintaa ja koostaa asiasta raportin kunnan vammaispalvelun käyttöön.

Heta-liiton näkemys on, että kartoituksissa loukataan vammaisen henkilön ja hänen perheensä yksityiselämän suojaa ja kotirauhaa. Kartoituksissa kartoittaja kerää tai ainakin saa tietoonsa yksityiskohtaista tietoa vammaisen henkilön arjesta. Kartoitusten tietojenkeruuta ei ole Heta-liiton tietojen mukaan riittävästi arvioitu yksityiselämän suojan ja tietojen keruuta koskevan sääntelyn, kuten
EU:n tietosuoja-asetuksen kannalta. Asiakkaan informointi ja tiedolliset oikeudet eivät usein toteudu.


YK:n vammaisyleissopimuksen 22 artikla edellyttää vammaisen henkilön yksityisyyden kunnioittamista:


”1. Asuinpaikasta tai -järjestelyistä riippumatta kenenkään vammaisen henkilön yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon tai muunlaiseen viestintään ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä hänen kunniaansa ja mainettaan saa laittomasti loukata. Vammaisilla henkilöillä on oikeus lain suojaan tällaisen puuttumisen tai loukkauksen osalta.


2. Sopimuspuolet suojelevat vammaisten henkilöä, terveyttä ja kuntoutusta koskevien tietojen yksityisyyttä yhdenvertaisesti muiden kanssa.”


Heta-liitto katsoo, että yksityisyys ja yhdenvertaisuus ei vammaissopimuksen tarkoittamalla tavalla toteudu kotona tehtävissä kartoitusjaksoissa.


Henkilön toimintakyvyn arviointi on vaativa tehtävä
Kartoittajien osaamistausta vaihtelee laajasti, kartoittaja voi olla esimerkiksi henkilökohtainen avustaja. Henkilön toimintakyvyn arviointi on kuitenkin vaativa tehtävä, johon tarvitaan riittävä osaaminen. Kartoituksissa tarvitaan myös taustatietoa siitä, mitä henkilökohtainen apu voi olla, ja alan toimijoilla saattaa olla kartoituksissa liian kapea käsitys asiasta. Tästä syystä kartoituksissa voivat jäädä huomiotta
sellaiset avun tarpeet, jotka kartoittajan omien käsitysten vuoksi eivät voisi kuulua henkilökohtaiseen apuun.


– Ulkopuolisen arvioijan tekemään arvioon on aina suuri riski sisältyä arvotusta siitä, mitä arvioija itse pitää välttämättömänä, tarpeellisena tai tavanomaisena elämänä. Jokaisen ihmisen, myös vammaisen henkilön, pitää kuitenkin voida itse ja kenenkään ohjaamatta ja rajoittamatta määritellä, mitä hänen elämäänsä kuuluu arkena ja juhlana. Vammaisuus itsessään rajaa sitä joka tapauksessa monin tavoin, toteaa Hetan puheenjohtaja Maija Aatelo.


Usein henkilön toimintakyky voi vaihdella eri aikoina. Kartoittaja on paikalla usein vain rajatun ajan, eikä siksi voi saada kokonaiskuvaa toimintakyvystä. Kartoituksia tehtäessä ei välttämättä ymmärretä, että henkilö voi jonain hetkenä suoriutua toimesta, joka usein ei ole mahdollinen tai vaatisi huomattavasti aikaa.
Joissakin tapauksissa on myös saatettu edellyttää omien henkilökohtaisten avustajien lomauttamista kartoituksen ajalle. Tällöin kartoittajalla on kaksoisrooli sekä avustaa että arvioida avustajatuntien tarvetta. Heta-liitto katsoo, että tällainen käytäntö on vammaispalvelulain vastainen ja usein myös tehdyn henkilökohtaisen avun päätöksen vastainen.


Vammaispalvelulla on oikeus kotikäynteihin vain harvoissa tilanteissa

Valtaosa kartoituksista tehdään vammaisen henkilön kotona. Kunnan vammaispalvelulla ei ole kuitenkaan oikeutta päästä henkilön kotiin kuin hyvin harvinaisissa tilanteissa. Nykyään on edelleen voimassa vanhan sosiaalihuoltolain (710/1082) säännös, jonka mukaan asiakkaan asuntoon tai muuhun olinpaikkaan on oikeus päästä vain silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi terveyden vaarantumisen vuoksi, ja asiaan tarvitaan johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräys (4 luku 41 §). Valtaosa alan kotikäynneistä on siis vapaaehtoisia ja asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtäviä.


Henkilökohtaisen avun alalle tulee kehittää asiakkaan yksityisyyttä kunnioittavia ja ammattimaisia tapoja arvioida avustajatuntien tarvetta. Tietojen keruun tulee täyttää tietosuojasääntelyn edellytykset, ja tarpeeton tietojen keruu tulee lopettaa. Kartoitukset eivät saa myöskään perustua tarpeelle etsiä säästökohteita.

– Lähtökohtaisesti avun tarpeen arviointiin pitäisi riittää vammaisen henkilön eli avun käyttäjän oma arvio avun tarpeestaan hänen omassa elämässään. Hänelle voidaan ja hänelle pitää, jos hän niin haluaa, tarjota apua, tukea ja neuvoja arvion tekemiseen, Maija Aatelo sanoo.
Heta-liitto harkitsee kantelun tekemistä asiasta, jotta käytäntöjen laillisuudesta saadaan esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen arvio.
Jos olet Heta-liiton jäsen ja haluat, että sinulle tehdystä kartoituksesta tehdään kantelu, otathan yhteyttä Heta-liiton neuvontaan. Erityisen hyödyllistä olisi saada kanteluratkaisu tilanteesta, jossa omat avustajat on jouduttu lomauttamaan. Näin tämän käytännön laillisuudesta saadaan arvio.