Tertun blogi

Positiivisuuden omaavana (ainakin omasta mielestä) ajattelen, että olisi sitä voinut huonomminkin käydä.

Olisin voinut olla sormet verta vuotavana etsimässä kaapin perukoilta laastaria tai jotain muuta tuketta. Ovenpielet ja kenties lattiallakin veritippoja, sillä tuo lääkekaappini sijaitsee aivan toisella seinustalla, missä haaveri tapahtui. Onneksi en telonut itseäni. Ei siis hätää.

Siis miten kävi? Vain pieni kolahdus ja siinä se meni. Pannu rikki. Että mikä pannu? Kahvinkeittimen lasinen pannu. Kolahti vesikraanaan. Ei mitään sen kummenpaa.
pannu

Onneksi en rikkonut peiliä. Seitsemän vuoden naimaonni ei kadonnut minnekään. Se, että olisiko se peilin rikkominen sitten johtanut johonkin suurempaan, jäi nyt näkemättä. Vain kahvinjuontini loppui tällä kertaa.

Positiivisella onni se on tässäkin mukana. Nyt voi rauhassa olla juomatta kahvia. Teekeitin on sentään vielä toiminnassa.
Kahvi maksaa nykyään melkoisen paljon, joten säästyy kahvipaketin jos toisenkin hinta. Voin nyt odotella rauhassa hintojen laskua ja tienata siten vaikka tuon uuden pannun hinnan verran. 
Rikkonainen pannu säästää enemmältäkin kahvinlitkimiseltä. Eikä tartte tarjota sitä kyläilijöillekään. Oikeita pöönäpannuja minulta kyllä löytyy, mutta ei juuri nyt kahvia tuolla pannukarkeudellla. Sitäkin toki hetki sitten kaapista löytyi. Olin sen verran näkövammainen, että kun halvalla sai, niin erehdyksissä tuotakin tuli ostettua muutama paketti. Nyt sekin on loppu.
Voisi sitä suodatinpöönääkin käyttää, mutta antaa nyt olla.

Mitäs vielä. Vatsa kiittää liiallisesta kahvin kanssa läträämisestä. Terveyssuuntaan siis olen menossa. Ainakin siksi aikaa, kun käyn jostakin ostamassa uuden vanhan tilalle. Mitähän sekin mahtaa maksaa. Kauanko joutuu olemaan ilman kahvia, jotta pannuhinta olisi säästetty? Tartteepa tsekkailla eri liikkeiden tarjontaa. Eroja varmasti löytyy.

Nyt on sunnuntai ja vieläpä vaalisellainen. Onneksi ehdin vaalikaffeet aamupäivällä nauttia, kun tulin äänestämästä. Huomenissa pääsen itse keittelemään Nuokkarille kerholaisille kahvia. Samalla tietty itselleni. En siis pitkälti pääse vierottumaan tuosta maidolla plantatusta mustasta liemestä. Toki voisi tuon väliinkin jättää, mutta onko minusta siihen. Epäilen.